Muutama sana poliittisista lakoista
Löytyykö poliittisille lakoille maksaja? Onko edes hyötyä hakea maksun suorittajia, koska jokainen tulee aivan varmasti tästä tilanteesta kärsimään. Tilannetta varmasti helpottaa, jos kaikki tunnustavat lähtökohdat: vaalit on pidetty, eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus on pystytetty ja hallituksen tehtäviin kuuluva lainsäädäntötyö on käynnistynyt. Lainsäädäntötyössä käytetään kolmikantaisia työryhmiä asiantuntijoina, mutta veto-oikeutta heillä ei ole hallituksen esityksiin. Hallituksella on budjettivastuu ja tehtävänä tehdä sellainen ohjelma, millä vastataan haastavaan taloustilanteeseen. Ohjelmalla pyritään saamaan valtion velanotto taittumaan, parantamaan kilpailukykyä sekä julkista taloutta ja ihmisten työllistymistä.
Ammattiliittojen tärkeä tehtävä on valvoa jäsentensä etua, ja tämä edunvalvonta toimii mielestäni parhaiten niin, että keskitytään asioihin, jotka koskevat kyseistä sopimusalaa, eikä sotkeuduta puoluepolitiikkaan. Mielestäni edunvalvonta ei ole sitä, että mitään ei olla valmiita uudistamaan, eikä avoimesti anneta vaihtoehtoja, joilla päästäisiin hallituksen tavoitteisiin. Tes-neuvottelut ovat se hetki, jolloin olisi hyvä keskittyä alakohtaisiin kysymyksiin, koska siellä tehdään ne konkreettiset työntekijöitä koskevat sopimukset. Tästä työstähän niitä jäsenmaksuja maksetaan. Mielestäni poliittiset ja tes-lakot pitäisi erottaa toisistaan, sillä puoluepolitiikan tuominen työpaikoille aiheuttaa vain sisäistä eripuraa, ja tällä ammattiliitot lähinnä hajottavat ammattiosastoja sisältä päin. Tällainen sisäinen rapauttaminen vain huonontaa ammattiyhdistysten neuvotteluvoimaa tes-pöydässä, jolloin hyödyn korjaa muut tahot kuin työntekijät.
Ammattiyhdistysliikkeet ovat ajan saatossa rahoittaneet useiden puolueiden vaalityötä jäsenmaksuilla, ja nyt yhdistysten jäsenet vielä velvoitetaan poliittisiin lakkoihin, vaikka he eivät olisikaan asioista samaa mieltä. Lisäksi jäseniä jopa erotetaan liitosta, mikäli he eivät osallistu poliittisiin lakkoihin!
Ylläpidämme hyvinvointivaltiota velaksi tulevien sukupolvien piikkiin, olisiko nyt viimeinkin aika tehdä muutos ja saada velkaantuminen kuriin? Valtiontalous ei ole kasvanut juurikaan viimeiseen 16 vuoteen, joka kahdeksas euro on velkarahaa, sote-kulut räjähtävät käsiin, ostovoima on romahtanut, sähkön hinta tuplaantunut jne. Hallitus joutuu tasapainottamaan taloutta ainakin 6 miljardin edestä, mikä tuskin edes riittää taittamaan velan nousun tasaiseksi, ei vielä vähennä sitä. Hyvin taloutensa hoitavalla maalla on myös parhaat resurssit auttaa niitä, ketkä apua tarvitsevat. Vastuun kantaminen on aina vaikeampaa kuin velaksi eläminen, ja tämä hallitus valitsi vaikeamman tien Suomen hyväksi.
Toni Vainikka
kaupunginvaltuutettu (ps)