Miten minusta tuli perussuomalainen?

Anna-Maija ”Annis” Jukkara

Miten minusta tuli Perussuomalainen?

Olen suomalainen ja pidän suomalaisuudesta. Kunnioita Suomea, sen historiaa ja niitä ihmisiä, jotka tekivät meille mahdolliseksi tämän maan.

Politiikka on tuttua, sillä monet työhöni liittyvät lait ja asetukset, ovat pohjimmiltaan poliittisia päätöksiä. Ymmärrän, kuinka yhteiskunta toimii ja haluan olla osa yhteiskunnan koneistoa. Muutenkin, kuin veronmaksajan ominaisuudessa.

On ollut hienoa aikaa seurata sivusta niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin tuulahduksia. Keskustella erilaisista näkemyksistä erilaisten ihmisten kanssa, reippaasti yli puoluerajojen. Sillä ne keskustelut vahvistivat tai jopa muuttivat omia ajatuksiani ja mielipiteitäni. Samalla syntyi pieni kipinä siitä, että jospa minäkin lähtisin mukaan sellaiseen toimintaan, jonka arvot kohtaavat minun arvoni.

Entä mitä odotan Perussuomalaisilta? En mitään sellaista, mitä en olisi valmis tekemään itse. Sillä on aivan turhaa astua valmiiseen pöytään kihvelit tanassa ja olla ainoastaan saantipuolella. Perussuomalaisuus tulee olemaan juuri sellaista, kuin sinä itse olet ja millaiseksi haluat sen tehdä. Kukaan ei taatusti tee sitä puolestasi, ei minunkaan.

Minua ei myöskään heiluta vastatuulet, sillä nythän ollaan melkoisessa myräkässä. Askel yhdeksi hallituspuolueeksi, ei ole ollut helppo rasti. Minäkin olen tuominnut ja ollut pettynyt joihinkin hallituspuolueen päätöksiin. Ja silti, olen nähnyt myös hyvää. En siis katso taaksepäin murehtien menneitä, vaan suoraan ja kauas eteenpäin. Eurooppalaisen politiikan kankea laiva alkaa kääntymään monessa maassa ja kriittisyys holtittomaan maahanmuuttoon, on vahvistumassa. Suomessa Persujen riveissä on kasvanut vahvoja, fiksuja ja päämäärätietoisia nuoria, jotka tulevat olemana valtakunnan politiikassa muutaman vuoden sisällä. Silloin puhaltaa jo ihan eri tuulet ja niillä laineilla onkin kiva purjehtia.

Jos tunsit pienoisenkin kipinän, niin reippaasti kyselemään ja mukaan toimintaan!

Anna-Maija ”Annis” Jukkara

—————————————————————————————————————————–

Hannu Taskinen

Miten minusta tuli ”Persu”

Olen äänestänyt elämäni aikana lähes kaikkia puolueita vasemmistosta kokoomukseen. Poliittista kotiani en ollut koskaan tuntenut löytäneeni. Viime vuosina olen ollut Perussuomalaisen puolueen äänestäjä. Kuntavaaleissa 2012 PS oli Kouvolassa kolmanneksi suurin 17,7 % kannatuksella ja sai 11 valtuutettua. Aika nopeasti vaalien jälkeen alkoivat loikkaukset pois valtuustoryhmästä. Ensimmäinen loikkaaja oli pappi. Hän ja muutkin lähteneet ilmeisesti käyttivät PS nostetta päästäkseen valtuustoon ja erilaisilla selityksillä höystettynä siirtyivät pois ryhmästä, mutta eivät kuitenkaan luopuneet luottamuspakoistaan.

Viimeisissä eduskuntavaaleissa 2015 olin monen muun mukana äänestämässä ehdokasta eduskuntaan ja tästä PS ehdokkaasta tuli myös ministeri. Seurasin nettilähetyksen välityksellä tiiviisti PS Puoluekokousta 8.8.-9.8.2015. Kokous tuntui olevan hyvä henkeä nostattava tilaisuus. Timo Soini valittiin yksimielisesti edelleen johtoon. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittu Sebastian Tynkkynen vaati samana vuotena lokakuun alussa ylimääräistä kokousta päättämään mm hallituksessa olosta keräämällä nimiä kannatuslistaansa. Samassa yhteydessä kyseenalaistettiin jopa puolueen puheenjohtajan luottamus.

Kouvolassa kaksi valtuutettua antoi nimensä listaan ja toinen alkoi kirjoittaa viikoittain lehteen ja moittimaan puoluetta ja puheenjohtajaa jopa loukkaavalla ja ala-arvoisella tavalla. Toinen ryhtyi käymään heti seuraavia eduskuntavaaleja Jari Lindströmiä vastaan. Tapahtumat johtivat toisen erottamiseen valtuustoryhmästä ja molempien omaan eropäätökseen puolueesta. He molemmat perustivat oman valtuustoryhmänsä.

Nämä valtuutetut ja osa jäsenistä jatkoi Kouvolan perussuomalaiset ry:n toimintaa. Toinen ryhmä johon kuului myös PS ministeri Jari Lindström perusti Kouvolan seudun Perussuomalaiset ry:n, jonka puolue hyväksyi Perussuomalaiseksi paikallisyhdistykseksi Kouvolassa. Tämän yhdistyksen jäsenet jatkoivat valtuustoryhmässä, jossa oli jäljellä viisi valtuutettua.

Nämä tapahtumat vahvistivat päätöstäni ryhtyä puolueen jäseneksi ja myös paikallisyhdistyksen jäseneksi ja kuntavaaliehdokkaaksi. Olin pettynyt myös sen valtuutetun toimintaan jota olin äänestänyt edellisissä kuntavaaleissa. Halusin nähdä mikä puoluetoiminnassa on niin vaikeaa, että ei pysty toimimaan neljää vuotta siinä ryhmässä jossa on tullut tehtävään valittua. Sen että puolue on hallituksessa ja ei pysty vastaamaan kaikkiin asetettuihin tavoitteisiin, ei pitäisi vaikuttaa mitään siihen miten Kouvolan valtuustossa asioita hoidetaan.

Nyt kun olen puolueen jäsen ja paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen ja sihteeri. Olen tuntenut että olen päässyt siihen poliittiseen ryhmään johon tunnen kuuluvani ja johon minut on otettu vastaan, tekemään työtä yhdessä muiden kanssa. Tavoitteena nostaa puolue vähintään samaan vaalitulokseen kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Perussuomalaiset on Suomen paras puolue. Tärkeitä arvoja ovat Isänmaallisuus, puolustusvoimat, kaikkien Suomalaisten oikeuksien puolustaminen, sananvapaus ja maahanmuuton järkiperäinen hoito.

Hannu Taskinen (Ps)