Pennist raha räknätäh
Kriisitilanteessa pitää päättäjätasolla tuntea vastuunsa ja katsoa tarkasti jokainen käytettävä euro niin, että ensisijaiset kohteet rahoitetaan ensin.
Valtion koronatuki nosti Kouvolan talouden tilaa, mutta muistetaan silti, että kunnallisveroprosentti säilyy Kouvolassa 21,25:n tasossa ainakin vuonna 2021. Tällä menolla uhkaa sen nosto seuraavana vuonna. Vertauksen vuoksi vuonna 2019 kunnallinen tuloveroprosentti oli koko maassa keskimäärin 19,88.
Kouvolan kaupunginjohtajakin toteaa kaupungin 2021 talousarviosta ”kohti kestävää taloutta peruspalveluita uudistaen”, että kaupungilla ei ole varaa ylläpitää niin sanottua kuuden kunnan mukaista palveluverkkoa. Kaupungin on uskallettava uudistua, ja kaupunki on nähtävä kokonaisuutena.
Mitä tämä tarkoittaa? Kaupunki on todellakin nähtävä kokonaisuutena! Asiat on pystyttävä käsittelemään oikeassa mittakaavassa ja on mietittävä myös säästöjen seuraukset ja vaikutukset käytännössä. Vaihtoehtona vaikka näin: tärkeät asiat ensin esimerkiksi siten, että oikeat, ihmistä koskettavat asiat ovat hyvin, kuten toimivat ja tasokkaat koulut, terveydenhuolto, vanhusten hoiva ja huolto koko kaupungin alueella.
Eikä pelkästään minun, vaan monen muunkin kouvolalaisen mielestä koko kaupunki on myös ne alueet, jotka ovat sijainniltaan niiden kuuden kunnan mukaiset.
Muutama miljoona euroa pelkkään itäisen radan suunnitteluun? Paljonko kuntakonsultointi tulee kaikkiaan maksamaan? Eikö meillä muka ole omasta takaa asiantuntijoita kaupungin palveluksessa?
Huolestuttavaa, jos näin on – talous kuralla ja osaamaton johto hoitamassa talouskriisiä. Ja konsultti suosittaa palvelujen ja toimintojen ulkoistamista, leikkaamista ja lopettamista niin paljon kuin kehtaa itse laskuttaa ja Kouvolan päättäjät uskaltavat toteuttaa.
Ilmoitetut ja yksittäiset menoerät tuskin jäävät ainutkertaisiksi. Kouvolassa ongelma tuntuu olevan useimmiten putkinäkö silloin, kun rahat ovat loppu: jumiudutaan pariin ideaan seurauksista ja kustannuksista välittämättä. On hyvä ymmärtää asiaa pohtiessaan, että kaupunkimme päättäjät ja johto ovat vaihdettavissa ja konsultit häipyvät laskutuksen jälkeen, mutta kuntalaiset yleensä ovat pysyvämpi ilmiö.
Hyvinvointijärjestelmämme ei kestä valintoja, jotka tulevat maksamaan tulevaisuudessa kalliisti. Koko ajan tulee uusia ja erilaisia tahoja – olivat ne sitten todellisia tai rakennettuja – joille rakennetaan uusia toimeksiantoja tai muuta hyvää. Me veronmaksajat kustannamme ne ja jäämme itse ilman peruspalveluja, turvattua vanhustenhoitoa, heikompiosaisten ihmisten toimeentulon tukemista ja hyvätasoista koulutusta.
Miten jatkaa? No jos vaikka aloitettaisiin siitä, että priorisoidaan menot, kulutetaan pääasiassa sitä, mitä tienataan eikä oteta lisävelkaa. Eli ihan niin kuin kotitalouksissakin tulisi omat asiat hoitaa.
Luottamusta vahingoittaa myös se, jos ihmisille syntyy mielikuva, että heitä ei johdeta rehellisesti ja avoimesti.
Riitta Schneider (ps.), Kouvola